Pilviä ja paistetta La Gomeralla 

La Gomera 1.2. - 5.2.2015

La Gomeran pyöreä saari on noin tunnin laivamatkan päässä Teneriffalta. Saaren pinta-ala on 378 neliökilometriä ja sen asukasluku on noin 20000. Rannikkoa hallitsevat jylhät kalliot ja hiekkarantoja on vähän. Saaren keskiosassa on Garajonayn kansallispuisto, jossa on korkeita vuoria ja tiheää metsää. Pieni saari on ilmastoltaan kuin kokonainen manner: samaan aikaan, kun rannikolla paistaa aurinko lempeästi, saattaa keskustan vuorilla riehua myrsky. Tämän saimme itse kokea, kun yritimme lähteä patikkaretkelle kansallispuistoon.

Laivamatkalla La Gomeralle tapasimme kolme erikoisiin asusteisiin pukeutunutta nuorta miestä. Kävi ilmi, että he olivat saksalaisen puuseppäkillan jäseniä, jotka olivat suorittamassa kolmen vuoden ja yhden päivän mittaista vaellusta saavuttaakseen mestaripuusepän arvon. Mukanaan kullakin oli vain nyytti, jossa oli muutama työkalu ja vähän vaatteita.





Rahaa poikien tuli käyttää vaellusaikana äärimmäisen vähän, eikä uusia vaatteita saanut turhaan hankkia. Jos he matkalla saivat työtä, palkaksi tuli vastaanottaa ainoastaan yösija ja ruokaa. Kotikaupunkiaan he eivät saaneet mennä 50 km lähemmäksi.
Tämä perinne on kuulemma vielä käytössä Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Ranskassa.

Tunsimme sympatiaa näitä miellyttäviä nuorukaista kohtaan, ja Timo tarjosi heille kympin kullekin ruokarahaksi, minkä he kiitollisia ottivat vastaan - mutta jota he siis eivät kerjänneet.

Saaren lauttasatama on San Sebastianin pienessä kaupungissa (7000 as.). Kaupunki tunnetaan paikkana, jossa Kristoffer Kolumbuksen laivue täydensi varastojaan ennen kuin lähti kohti tuntematonta syyskuussa 1492. Kolumbuksen jalanjälkiä on kaupungissa helppo seurata aina rakennuksesta, jossa hän asui, kirkkoon, jossa hän kävi rukoilemassa siunausta matkalleen.



































La Gomera on todellinen patikoitsijoiden paratiisi: hyvin merkittyjä patikkapolkuja on kaikkialla, ja San Sebastianin kaduilla liikkuu enemmän reppuselkäisiä vaeltajia kuin aurinkorantojen helleasuisia turisteja.



Vuokrasimme päiväksi auton ja ehdimme kiertää lähes koko saaren. Ihailimme jylhiä rantamaisemia ja vehreitä laaksoja. Saaren keskiosan korkeat vuoret jäivät meiltä näkemättä, koska tuhannessa metrissä jouduimme myrskypilveen, joka peitti hulppeat maisemat sumuun ja sateeseen. Palattuamme aurinkoiseen San Sebastianiin kuulimme, että viime vuonna samalla alueella oli satanut lunta.









































La Gomeralla on yksi hieno golf-kenttä Tecinan kylässä. Kentän erikoisuutena on, että pelaajat kuljetetaan ylös ykköstiille autolla, ja koko kierros tullaan alaspäin samalla ihaillen upeaa maisemaa. Timon Erkki-setä on kehunut kenttää meille kovasti, joten kävimme sitä kurkistelemassa. Hienolta se näyttikin, emme kuitenkaan tällä kertaa käyneet pelaamassa - ehkä sitten joskus (jos meillä on varaa).



Olimme suunnitelleet patikkaretkeä kansallispuistoon eiliseksi, mutta myrskysää teki suunnitelman mahdottomaksi, ja päätimme tyytyä kävelemään lähitienoilla. Luultavasti se oli hyvä ratkaisu, sillä pilvet peittivät kansallispuiston, mutta aurinko paistoi kirkkaasti San Sebastian ympäristössä. El Teidekin näyttäytyi meille koko komeudessaan naapurisaarelta.

















Ihastuimme La Gomeraan. Saari sopii luontoa, rauhaa ja patikointia rakastavien matkailijoiden lomakohteeksi. Pitkiä valkoisia hiekkarantoja ei ole (San Sebastianissa on pari uimarantaa, joissa on kiviä ja mustaa hiekkaa), eikä sää muutenkaan suosi auringonpalvojia - lämpötila oli aika viileä, takki oli tarpeen.



Huomenna siirrymme täältä laivalla seuraavaan kohteeseemme, El Hierron saarelle. Sieltä ensi kerralla.


[ sb_read_entry_btn ] ( sb_view_counter_plural_pre219 views )

<<nav_first <Edellinen | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | Seuraava> nav_last>>