Fuerteventura - tuulten tyyssija 


Fuerteventura 19.2. - 22.2.2015.











Fuerteventura on Kanariansaarten toiseksi suurin saari, mutta se on karu, hyvin tuulinen ja harvaan asuttu. Se on todennäköisesti saanut nimensäkin siellä lähes aina vallitsevasta kovasta tuulesta (viento fuerte = kova tuuli). Saari on luonteeltaan askeettinen aavikkosaari, jossa on enimmäkseen hiekkadyynejä, kuivia kukkuloita ja vanhoja tulivuoria. Tuuli on lennättänyt dyynien hiekan vain 115 kilometrin päässä olevasta Saharan autiomaasta. Tuuli on tuonut Fuerteventuralle myös onnea, sillä matkailun lisääntyessä saaresta on tullut yksi maailman johtavista purjelautailukeskuksista.



















Fuerteventuran pohjoisosassa sijaitsevaan Corralejon kaupunkiin on Lanzarotelta vain 40 minuutin laivamatka. Dramaattisen ja kauniin Lanzaroten jälkeen Fuerteventura vaikuttaa yksitoikkoiselta, Corralejo jopa rumalta ja ikävältä. Turistit on sijoitettu jättihotelleihin ja turistigettoihin, joissa ei paikallisia asukkaita näy muuten kuin palveluammateissa. Espanjan kieltä ei juuri kuule, enimmäkseen saksaa ja spanglishia (huonoa englantia). Olemme yrittäneet parhaamme mukaan välttää tällaisia paikkoja, mutta nyt jouduimme sellaiseen.

Hotellimme oli varmaankin ollut luksusta 40 vuotta sitten, mutta vuosien varrella loisto oli karissut - mikään ei toiminut. Iloinen vastaanottovirkailija, jota kutsuimme vikkelävilleksi, lupasi auliisti järjestää kaiken - sitten joskus. Lähes kaikki muut vieraat olivat englantilaisia all inclusive-asiakkaita, jotka pekoni-papu-muna-makkara-marmeladi-aamiaisten ja oluella alas huuhdeltujen, transrasvalla kyllästettyjen illallisten välissä yrittivät epätoivoisesti hankkia rusketuksen ennen kotiinpaluuta.



Hotellissa tapasimme mukavan hollantilaisen pariskunnan, jonka kanssa tutkimme päivän saaren maisemia autolla. Söimme heidän kanssaan myös hienon (ja varmaan matkan kalleimman) kalaillallisen läheisen turistikylän portugalilaisessa ravintolassa fado - musiikkia kuunnellen.

















Fuerteventuralla on kovin vähän nähtävää Lanzaroteen verrattuna. Viehättävin paikka saarella on mielestämme sisämaassa sijaitseva Betancurian kaupunki. Kaupunki on kuin vehreä keidas erämaassa, koska pohjavesi on täällä tarpeeksi korkealla kaupungin tarpeisiin. Betancuriasta tuli 1400-luvulla saaren pääkaupunki (nykyinen pääkaupunki on Puerto del Rosario), koska arveltiin ympäröivien vuorten suojaavan sitä merirosvoilta. Ryöstelevät berberit kuitenkin tulivat vuorten yli 1539 ja tuhosivat tuomiokirkon. 1600-luvulla rakennettu uusi kirkkokin on näkemisen arvoinen.























Espanjan talouskriisi näkyy tällä saarella paremmin kuin muilla saarilla. Keskeneräisiä rakennusprojekteja, kokonaisia hotellikaupunkien luurankoja, näkyi kaikkialla. Fuerteventura on köyhin kaikista Kanariansaarista, ja viime vuosina lisääntynyt turismi on herättänyt toiveita paremmasta tulevaisuudesta ehkä liikaakin.









Vietimme saarella vain kolme päivää, mikä riitti meille hyvin. Fuerteventura on erinomainen lomapaikka niille, jotka haluavat lojua hiekkarannalla tai harrastaa erilaisia vesiurheilulajeja. Hyvät pyörätiet ja tasainen maasto tekevät siitä myös oivan pyöräilysaaren - kova tuuli tosin saattaa paiskata pyöräilijän tieltä. Meidän aikanamme sää oli kuitenkin niin viileä, että vain tosiauringonottajat viihtyivät rannalla.





Jatkoimme matkaa Las Palmasiin, jonne on noin kahden ja puolen tunnin laivamatka. Siellä meitä odotti tuttu kielikoulu ja kolme viikkoa intensiivistä opiskelua ennen kotimatkaa. Sieltä seuraava raportti (ehkä tällä erää viimeinen).


[ sb_read_entry_btn ] ( sb_view_counter_plural_pre239 views )

<<nav_first <Edellinen | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | Seuraava> nav_last>>