Kambodzan päiväkirja 1: Kratie, Siem Reap ja Angkor Wat 
Pysähdyimme parin yön ja yhden päivän ajaksi 80000 asukkaan Kratien kaupunkiin Mekongin rannalla. Kaupungilla voisi olla hieno joenrantakatu kauniine ranskalaistyylisine rakennuksineen, mutta se on köyhä, rapistunut ja uskomattoman likainen. Jostain syystä asukkaat heittävät roskapussinsa suoraan Mekongin rantapenkalle, jonka ravintoloihin he myös iltaisin kokoontuvat syömään. Rannalla haju oli niin kuvottava, että auringonlaskua oli mentävä ihailemaan vähän kauemmas. Voi vain kuvitella, miten lihavien, onnellisten rottien armeija öisin saapuu paikalle herkuttelemaan.



Teimme tuktukilla päiväretken Kratiesta Kampin kylään, jossa on mahdollisuus nähdä makean veden delfiinejä Mekong-joella. Delfiinien määrä on vähentynyt viime vuosina nopeasti, koska paikalliset harrastavat kalastamista dynamiittipaukkujen avulla, ja samalla he tulevat tappaneeksi myös delfiinejä. Olimme veneellä joella tunnin verran ja onnistuimme näkemään näitä mukavia otuksia useita. Niistä näki tosin vain vähän selkää tai pyrstöevää, komeita hyppyjä emme tällä kertaa saaneet nähdä.





Poikkesimme myös Sombok-vuorelle, jonka huipulla on 300 porrasaskelen päässä komea pagoda. Koska parhaillaan vietettiin khmerien uutta vuotta, sinne oli kiipeämässä runsaasti parhaimpiinsa pukeutunutta paikallista väkeä mukanaan temppeliin tarkoitettua uhriruokaa.









Tuk-tuk –kuskimme Ben vei meidät tutustumaan kambodzalaisten erikoiseen vapaa-ajanviettotapaan. Kampin koskelle on rakennettu valtavat katetut laiturit, joista perheet voivat vuokrata itselleen ”tontin”, jossa voi viettää päivää ja nauttia koskessa uimisesta. Tuhansia ihmisiä, kokonaisia sukuja, nuorisoryhmiä ynnä muita oli kokoontunut sinne mukanaan herkullisia eväitä. Kaikkea mahdollista syötävää ja juotavaa oli myös myytävänä. Meno ja meteli oli melkoinen. Mekin vietimme siellä päivän kuumimman ajan. Ben oli hankkinut meille evääksi erinomaisia paikallisia erikoisuuksia, krolaneita (bambuputkia, joihin on pakattu riisiä, papuja ja kookosmaitoa ja jotka on höyrystetty kypsiksi avotulella) sekä kylmiä juomia.

















Kratiesta jatkoimme matkaa bussilla Siem Reapiin. Ihmeellistä kyllä, köyhässä Kambodzassa bussit toimivat parhaiten koko Kaakkois-Aasiassa. Jokaisella matkustajalla oli oma lippuun merkitty paikkansa, yhtään ylimääräistä matkustajaa tai tavaraa ei ollut. Bussi piti myös sopivasti huoltotaukoja. Yhdeksän tunnin bussimatka sujui siis varsin kivuttomasti.













Siem Reap on kaupunki, johon ihmiset tulevat tutustuakseen Angkorin temppelialueeseen. Se on viehättävä pieni kaupunki, jossa on vanhoja ranskalaisia kaupparakennuksia, pieni joki keskellä kaupunkia ja varjoisia bulevardeja. Koska siellä on runsaasti turisteja, siellä on runsaasti palveluja, ravintoloita ja kauppoja. Se on myös puhdas ja siisti, kuin raikas henkäys Kambodzan likaisten maaseutukylien jälkeen.





Kävimme veneretkellä läheisellä Tonle Sapin järvellä. Järvellä on useita kalastajayhteisöjä, jotka asuvat kelluvissa kylissä. Kyläyhteisöissä on omat kauppansa ja koulunsa. Kalastajat saavat järvestä elantonsa, mutta ainoastaan kuivan kauden aikaan. Sadekaudella vesi nousee ja taifuunituulet ovat vaarallisen kovia. Useimmat pakenevat silloin rannikolle, mutta monet hukkuvat myrskyissä. Vierailimme yhdessä kelluvassa koulussa, jossa oli myös orpokoti hukkuneiden vanhempien lapsille. Orpokoti toimii hyväntekeväisyysvaroin ja mekin veimme sinne tuliaisiksi säkin riisiä.











Runsaan kymmenen kilometrin päässä Seam Reapista sijaitsee yksi maailman suurista ihmeistä, Angkor Wat. Kukaan Kambodzassa vieraileva ei voi jättää käymättä siellä. 800 -1400 –luvuilla Angkorin valtakunta oli suurin sivilisaatio Kaakkois-Aasiassa, ulottuen Vietnamin rannikolta Burmaan, ja eteläisestä Laosista alas Malesian niemimaalle. Tätä suurta valtakuntaa hallitsivat jumalakuninkaat ja sen sydämessä oli Angkor Watin temppeli ja miljoonan asukkaan Angkor Thomin pääkaupunki .

Angkorin temppelialue on noin tuhannen neliökilometrin laajuinen, joten sen tutkimiseen voi huoletta käyttää useita päiviä. Meille riitti yksi pitkä päivä, mikä johtui valtavasta kuumuudesta. Tuk-tukin ja hyvän oppaan ansiosta ehdimme kuitenkin nähdä vaikuttavasta alueesta paljon. Vain viidakon peittämät pikkutemppelit jäivät näkemättä.































Edessämme on enää viimeinen Kaakkois-Aasian kohteemme Phnom Penh, jonne Siem Reapista on noin kuuden tunnin bussimatka. Siitä seuraavassa raportissa.


[ sb_read_entry_btn ] ( sb_view_counter_plural_pre1043 views )   |  permalink

<<nav_first <Edellinen | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | Seuraava> nav_last>>